Nyt kun kalenteri on kääntynyt valon puolelle, on lupa aloitella siemenluetteloiden selaaminen ja viljelysuunnitelmien tekeminen. Eikös va...

Nyt kun kalenteri on kääntynyt valon puolelle, on lupa aloitella siemenluetteloiden selaaminen ja viljelysuunnitelmien tekeminen. Eikös vaan!


Zinnia, tsinnia, sinnia, oppineiden kukka. Tämä ryhdikkäästi, hehkuvat kukkansa ojentava kasvi hurmasi meidät viime kesänä.
Me, puutarha-aloittelijat ihailimme naapuripalstojen loistavia kukkarivejä ja kuulimme kukan nimeksi oppineiden kukan. Mitä ihmettä ”oppineiden kukka”, nimi jäi kerralla mieleen. Mistähän tämä ihastuttava kukka on moisen, suomenkielisen nimensä saanut? Jos joku sen tietää, viestitelköön ihmeessä.
Zinnia on alun perin kotoisin Meksikosta, merkintöjä löytyy 1700-luvun loppupuolelta. Kukka on levinnyt lähes ympäri maailmaa. Jossain maailman kolkissa se kasvaa myös villinä. 
Zinnia-nimen kasville on antanut Carl v. Linnè, joka nimesi sen saksalaisen kasvitieteilijän Johan G. Zinnin mukaan. Zinn oli kuvannut kasvit.  




Kiitollinen kukkija
Jossain oppaassa sanottiin zinnian kukkivan keväästä syksyyn, mikä lupaus! No, totuus lienee kesäkuusta syyskuulle, ehkäpä pidempäänkin, säistä riippuen.
Yksivuotiset zinniat kuuluvat asterikasvien heimoon. Kukinnot ovat kerrottuja tai yksinkertaisia. Lajikkeita ja värejä riittää hehkuvasta aniliinista ja oranssista, eleganttiin vanhaan roosaan ja limetin vihreään! 
Zinnia tykkää lämpimästä, kuohkeamultaisesta kasvupaikasta, tasaisesta kastelusta ja lannoittamisesta, mutta kovinkaan ronkeli se ei ole.
Zinnian varret ovat jämäkät ja kukat kestävät maljakossakin pitkään. Kukintojen värit myös haalistuvat kauniisti. 
Zinniat ovat mainioita mesikasveja päiväperhosille.






Avaruuskukka
Nasa uutisoi vuonna 2016, että ensimmäinen, avaruusaluksella, luonnottomissa olosuhteissa, siemenestä kasvatettu kukka oli oranssi zinnia. Kukkien ja vihannesten avaruusaluksilla kasvatus on osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitellään ravinnon kasvattamista pitkillä avaruuslennoilla. Kiehtovaa!





Onko jo aika?
Nyt siemenluetteloita selailemaan ja valitsemaan ne zinnian huikeimmat värit! Palstapuutarhassamme kerrottiin, että viime vuonna siemenet pääsivät joistakin myymälöistä loppumaan. 
Me aiomme laittaa reilun kokoisen, väririkkaan zinniapenkin, innoissamme lupailimme näitä värikkäitä kukkia ystävämme heinäkuista juhlaa koristamaan!  





Kuvat: Erika Luoto ja Jatta Heinlahti


0 kommenttia
.

Tasosolmu, kaksoistasosolmu, silmusolmu, kohosolmu, munkinnyöri jne. jne. Solmu solmun perään ja totta vie, solmimalla syntyy makrameet...



Tasosolmu, kaksoistasosolmu, silmusolmu, kohosolmu, munkinnyöri jne. jne. Solmu solmun perään ja totta vie, solmimalla syntyy makrameetyö, seinävaate, kaunis koristus ja komistus.

Makramee-tekniikan, -solmeilun uskotaan syntyneen 1200-luvulla arabikäsityöläisten solmiessa tekstiilien päiden ylimääräiset langat reunakoristeiksi. Maurien mukana tämä tekniikka siirtyi ensin Espanjaan ja sieltä muualle Eurooppaan. 1600-luvun lopulla Englannissa, Vilhelm III:n hallitessa ja 1800-luvun viktoriaaninen aikakausi oli makrameen kulta-aikaa.  
                                                                                                                                                  
Etelä- ja Keski-Amerikassa on käytetty erilaisia solmeilutekniikoita runsain mitoin. Makramee-tekniikka on ollut suosittua myös merimiesten keskuudessa, jotka käyttivät sitä riippumatoissa ja koristeissa. 1960-luvulla hippiliike nosti makrameen taas kerran suosioon.    


    


    
Nyt, kun kaikki käsityöt ovat suuressa suosiossa, on myös makrameetöiden arvostus huipussaan. 

Nämä työt sopivat pehmentämään niin yksinkertaista sisustusta kuin kotoisempaankin tyyliä. Ne sopivat olo- tai makuhuoneeseen ja ilahduttavat lasten huoneen seinällä.






Makramee-työt ovat mainioita katseen vangitsijoita. Solmujen katselu ja niiden kuviot rauhoittavat kiireisen ja auttavat uneen.

Kauniin ripustuspuun, -rangan löydät parhaiten luonnosta.






Ohjeita makrameetöihin löytyy runsaasti netistä ja YouTubesta. 
Kokeile ihmeessä, solu solmulta! Tässä mainio uuden vuoden käsityö!                                                                                                                          
Samalla solmimistekniikalla voi valmistaa myös avaimenperiä, vöitä ja ystävänauhoja.





Makrameet solmi ja kuvasi Lottarinna Eskelinen





0 kommenttia
.

Vielä ehdit valmistella ihania suklaaherkkuja pukinkonttiin tai omaksi iloksesi joulunajan jälkiruoksi tai herkkupaloiksi. ...



Vielä ehdit valmistella ihania suklaaherkkuja pukinkonttiin tai omaksi iloksesi joulunajan jälkiruoksi tai herkkupaloiksi.







Suklaamadeleinet

2 kananmunaa
1 dl hienoa (siro) sokeria
11/2 dl vehnäjauhoja
¾ tl leivinjauhetta
1 rkl sitruunamehua
2 tl sitruunan raastettua kuorta
75 g sulatettua voita
rasvaa vuoan voiteluun

päälle:
50 g tummaa suklaata
2 tl kaakaojauhetta
voita tai margariinia vuokien voiteluun




1. Voitele simpukan muotoiset madeleine-pellin muotit voilla tai margariinilla.

2. Sulata voi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe. Pese sitruuna hyvin ja raasta kuori ja purista mehu.

3. Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri. Lisää joukkoon sitruunan kuori ja mehu sekä jauhoseos.

4. Jaa taikina pellin muotteihin ja nosta se 10 minuutiksi jääkaappiin. 

5. Paista 200 asteisen uunin keskitasolla 8 minuuttia tai kunnes pikkuleipien reunat ovat saaneet väriä.

6. Jäähdytä madeleineja hetki ja irrottele ne muoteistaan.

7. Sulata suklaa ja dippaa madeleinien pohjat suklaassa. Ripottele pinnalle vielä kaakaojauhetta.

8. Vietä kiireetön hetki ja nauti madeleinet ystävien ja teen kanssa. 



Kirjailija Marcel Proust teki Madeleine-leivoksista maailmankuuluja teoksen Kadonnutta aikaa etsimässä ensimmäisessä osassa.  Teoksessa tapahtuu usein, että jokin pieni aistimus sysää liikkeelle muistojen ja mielikuvien vyöryn. Niinpä teoksen päähenkilö muistaa, kuinka hänen äitinsä lähetti tämän hakemaan pullean pikku leivonnaisen, jota kutsutaan nimellä Petite Madeleine.


”Leivoksesta sinänsä ei tullut minun mieleeni mitään ennen kuin olin maistanut sitä. Mutta heti kun kakunmurut ja tee koskettivat kitalakeani, minä hätkähdin, jännityin ja tarkkasin mitä eriskummallista minussa tapahtui. Minut oli vallannut, eristänyt suloinen nautinnon tunne, ja ilman mitään näkyvää syytä.”







Suklaatryffelit
20 kpl

1½ dl kuohukermaa
200 g tummaa suklaata
25 g voita
½ dl tomusokeria
1 tl kanelia

päälle:
1 tl kanelia
2 tl hienoa sokeria
kimallejauhetta



1. Paloittele suklaa kulhoon. Kuumenna kerma kiehuvaksi ja kaada suklaapalojen päälle. Odottele pari minuuttia, sekoittele kunnes suklaa on sulanut.

2. Sulata voi, sekoittele tomusokerin ja kanelin kanssa tasaiskesi massaksi.

3. Sekoittele molemmat massat tasaiseksi seokseksi ja laita jääkaappiin pariksi tunniksi.

4. Ota suklaamassasta lusikalla nokareita ja pyörittele ne palloiksi. Jos massa alkaa lämmetä ja sulaa liikaa, pidä sitä välillä jääkaapissa.

5. Sekoita lautasella kaneli, sokeri ja kimallejauhe ja pyörittele tryffelipallot seoksessa.

6. Säilytä tryffelit jääkaapissa. 










Suklaakakku

125 g voita
11/2 dl sokeria
3 kpl kanamunia
125 g tummaa suklaata
125 g mantelijauhetta
1 tl leivinjauhetta

rasvaa vuoan voiteluun
½ dl manteli- tai marjalikööriä tai appelsiinimehua kakun kostuttamiseen

päälle:

50 g tummaa suklaata
karhunvatukoita
koristeeksi syötäviä kukkia



1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri keskenään sähkövatkaimella tai yleiskoneessa vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen joukkoon koko ajan vatkaten.

2. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikroaaltouunissa. Jäähdytä suklaata ja kääntele se taikinaan. Sekoittele taikinaan mantelijauheseos.

3. Voitele vuoka ja kaada taikina vuokaan.

4. Paista kakkua ensin 200 asteisen uunin alatasolla 20 minuuttia, pienennä lämpö 175 asteeseen ja paista vielä 20 minuuttia. Kakku saa jäädä keskeltä kosteaksi. Kakku kohoaa uunissa ensin, mutta tiivistyy sitten ihanan tahmeaksi, tiiviiksi suklaakakuksi.

5. Jäähdytä kakkua hieman ja kumoa se. Pistele kakun päälle reikiä varrastikulla ja valuta likööri tai appelsiinimehu niihin. Sulata suklaa ja valuta se kakun päälle. Koristele kakku karhunvatukoilla ja kuivatuilla syötävillä kukilla.










Kirsikkaiset suklaakupit

100 g tummaa suklaata
25 g voita tai margariinia
50 pieniä, halkaisijaltaan noin 4 cm:n paperisia vuokia
24 kpl hillottuja kirsikoita
noin 2 dl kirsikkalikööriä



1. Laita kaksi paperivuokaa päällekkäin. Jaa suklaa ja rasva kolmeen osaan. Sulata yksi erä suklaata ja rasvaa mikroaaltouunissa. Sivele pienellä siveltimellä kerros suklaaseosta kunkin vuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoat jääkaappiin kohmettumaan hetkeksi.

2. Sulata seuraava annos suklaata ja rasvaa ja sivele seuraava kerros suklaata edellisen suklaakerroksen päälle. Laita vuoat taas jääkaappiin jähmettymään. Jatka vielä kolmas suklaakerros edellisten tavoin.  Anna suklaakippojen jähmettyä kunnolla jääkaapissa.

3. Irrottele suklaakupit vuoistaan varovasti.  Laita juuri enne tarjoilua kuhunkin kippoon kirsikka ja tilkka likööriä. Tarjoile kipot välittömästi. 





Suklaiset appelsiinit

5 dl vettä
2 luomuappelsiinia
21/2 dl sokeria
25 g tummaa suklaata



1. Pese appelsiinit huolellisesti.

2. Laita vesi reilun kokoiseen kattilaan liedelle ja kuumenna se kiehuvaksi.

3. Leikkaa appelsiinit ohuiksi renkaiksi, kuitenkin niin paksuiksi, että ne pysyvät kasassa.

4. Nostele appelsiinit kiehuvaan veteen ja keitä 1 minuutti. Nostele appelsiiniviipaleet reikäkauhalla isoon kulhoon, jossa on kylmää vettä. Jätä appelsiiniviipaleet odottamaan veteen.

5. Ota keitinvedestä 21/2 dl ja laita se kattilaan. Lisää sokeri kattilaan ja kiehauta, kunnes sokeri on sulanut.  

6. Pienennä lämpö ja lisää appelsiiniviipaleet miedosti poreilevaan veteen, älä keitä. Sokeri siirappisoituu noin 45 - 60 minuutissa.

7. Kääntele appelsiiniviipaleita sokeriliemessä ja katso, että ne pysyvät erillään toisistaan.

8. Laita pöydälle leivinpaperi ja päälle ritilä. Nostele appelsiiniviipaleet ritilälle. Kuivata appelsiiniviipaleita vuorokausi.

9. Sulata suklaa ja valuta sitä nauhoina appelsiiniviipaleille. 








Suklaamousse

5 – 6 annosta
2 dl vispi- tai kuohukermaa
100 g tummaa suklaata
2 piparia murusteltuina

koristeeksi granaattiomena siemeniä




1. Mittaa ¾ dl kermasta kattilaan ja paloittele suklaa joukkoon. Nosta kattila liedeltä ja sekoittele kunnes suklaa on kokonaan sulanut. Jäähdytä seos.

2. Vatkaa loppu kerma vaahdoksi.  Sekoita kermavaahto ja jäähtynyt suklaaseos. Murenna piparit muruiksi ja sekoita mousseen.

3. Annostele suklaamousse kuppeihin tai kippoihin ja koristele vielä granaattiomenan siemenillä.

4. Peitä kupit kelmulla ja laita jääkaappiin odottamaan tarjoilua, näin myös moussen maut tekeytyvät.





Vaaleanpunainen kannu, lautasliinat ja jalalliset kupit lautasineen kooPernu,  www.facebook.com/kooPernu 





0 kommenttia
.

Instagram

Flickr Images